Monthly Archives: toukokuu 2019

  • 0
vauvan aistisäätely

Vauvan aistisäätely

Category : Uncategorized

Kun terve vauva on kovin suuritarpeinen, levoton ja itkuinen, nukkuu ja syö huonosti tai saa hepulit jokaisesta vaipan vaihdosta, herää vanhemmilla usein huoli vauvasta ja heidän jaksamisensa on koetuksella.

Jos vauva reagoi moniin tavallisiin aistikokemuksiin poikkeuksellisen voimakkaasti, kyseessä saattaa olla aistitiedon käsittelyn eli sensorisen integraation häiriö.

Keskosina syntyneillä tämä on hieman yleisempää kuin täysiaikaisilla vauvoilla. Usein jo tieto vauvan aistisäätelyn erityispiirteistä ja keinot niiden huomioimiseen arjessa helpottavat elämää aistisäätelyhäiriöisen vauvan kanssa.

Aistiyliherkkä vauva

Aistiyliherkkyyttä voi olla jo aivan pienellä vauvalla. Aistimuksiin ylireagoiva vauva saattaa viihtyä vain tietyn ihmisen sylissä tai ei sylissä lainkaan. Hänen vireystilansa ja mielialansa voivat vaihdella hyvinkin nopeasti.

Vauva saattaa reagoida voimakkaasti ääniin, yllättävään liikkeeseen ja kevyeen kosketukseen. Hänen saattaa olla vaikea asettua syömään rintaa ja myöhemmin siirtyä kiinteisiin ruokiin.

Päivittäisissä hoitotilanteissa aistiyliherkkä vauva voi hermostua kovastikin. Myös nukkumaan rauhoittuminen ja unessa pysyminen voi olla hänelle vaikeaa. Vauva saattaa herätä pienimpäänkiin ääneen tai omaan säpsähtelyynsä. Vauva voi myös olla kovin itkuinen.

Aistimuksiin alireagoiva vauva

Aistimuksiin alireagoivat vauvat ovat usein niin sanottuja helppoja vauvoja, jotka tyytyväisenä seurailevat ympäristöään eivätkä pienistä valita.

He ovat usein hyvin syöviä ja nukkuvia, mutta heidän motorinen kehityksensä voi olla hieman keskimääräistä hitaampaa. Heillä on usein myös korkea kipukynnys.

Aistimushakuinen vauva

Aistimushakuisuutta on usein aivan pienistä vauvoista vielä hankala huomata. He voivat olla kovin levottomia ja paljon liikkeessä.

Motoristen taitojen kasvaessa näkyviin voi tulla selvemmin jonkin tietyn aistimuksen hakemista.  Aistihakuisuuden taustalla voi olla aistimuksiin yli- tai alireagointia. Tämän selvittäminen on tärkeää, jotta vauvan tarpeisiin osataan vastata oikealla tavalla.

Aistisäätely ja imetys

Aistisäätelyn vaikeudet tuovat usein pulmia myös imetykseen. Jos imetyksessä on hankaluuksia, on tärkeää sulkea ensin pois muut syyt (mm. imetysasento, imuote, vauvan refluksi/allergiat/suun jänteiden kireydet, jne.), mutta huomioida myös aistimusten käsittelyyn liittyvät asiat.

Imetystilanne ja syöminen tarjoavat vauvalle aistimusten tulvan, jota vauvan voi olla vaikea käsitellä.

Imetystilanteessa tulisi huomioida vauvan aistisäätelyn erityispiirteet ja muokata ympäristöä ja tilannetta niiden mukaisesti. Yleisesti ärsykkeiden vähentäminen ja vauvan rauhoittaminen ennen syömistä ovat toimivia ohjeita.

Vauvan aisti- ja tunnesäätelyn tukeminen

Vauvan aisti- ja tunnesäätelyn kykyä voidaan tukea ja vahvistaa vastaamalla vauvan aloitteisiin mahdolliset aistisäätelyn pulmat huomioiden sekä muokkaamalla ympäristöä juuri kunkin vauvan tarpeita vastaavaksi.

Pieni vauva ei vielä osaa sanoin kertoa olostaan, mutta levottomuus, ärtyisyys, kitinä ja itkuisuus sekä kehon jännittyneisyys viestivät epämukavasta olosta.

Yleisiä rauhoittelukeinoja vauvalle ovat ihokontakti, kapalointi, hidas ja rytminen liike, ympäristön ärsykkeiden vähentäminen, tutin tai nyrkin imeminen sekä vauvan rauhoittava hieronta.

Jos arki vauvan kanssa tuntuu hankalalta, apua ja tukea vauvan aistisäätelyn pulmien ymmärtämiseen ja huomioimiseen sekä päivittäisen elämän helpottamiseen saa sensorisen integraation terapiaan erikoistuneelta toimintaterapeutilta.

 

Annukka Moilanen,
toimintaterapeutti, si-terapeutti, imetysohjaaja

 

Artikkeli on julkaistu Imetysuutisia-lehdessä 2/2018. Koko lehden ja vanhemman kertomuksen arjesta aistisäätelyhäiriöisen vauvan kanssa voit lukea oheisesta linkistä:

https://issuu.com/imetyksentuki/docs/imetysuutisia2_2018_issuu