Author Archives: Annukka

  • 0
refluksioireilevan-vauvan-imetys

Refluksioireilevan vauvan imetys

Category : allergiat , Imetys , Refluksi

Vauvan refluksioireilun takana voi olla rakenteellista pulmaa, allergioita, liian kireä huuli- ja/tai kielijänne tai joskus rinnoista kovalla paineella suihkuava maito, jota vauvan on vaikea käsitellä (ns. suihkutissit). Refluksitaudista puhutaan silloin, kun lapsella on hankalia oireita tai ruokatorvessa todetaan tulehdus.

Voimakkaasti refluksioireilevat vauvat oppivat hyvin pian liittämään epämukavan olonsa ja kivuliaisuutensa syömiseen. Heidän puolustautumiskeinonsa onkin useimmiten kieltäytyä syömisestä kokonaan tai vastustaa sitä voimallisesti.

Toiset refluksivauvat puolestaan haluavat imetystä hyvin usein, jopa jatkuvasti, koska maito itsessään toimii vatsahappojen neutralisoijana ja toisaalta rinnan imeminen rauhoittaa ja lohduttaa vauvaa. Kääntöpuolena on, että vauva saattaa syödä itsensä liian täyteen, mikä pahentaa refluksioireita.

Imetyksen hyödyt refluksivauvalle

Rintaruokituilla refluksivauvoilla on todettu vähemmän vakavia ja voimakkuudeltaan lievempiä refluksikohtauksia kuin korvikkeella ruokituilla. Syynä tähän on rintamaidon helpompi sulavuus ja nopeampi siirtyminen vatsalaukusta suolistoon kuin korvikkeilla. Tämä on merkittävää koska vatsalaukun tyhjenemisen hitaus yleensä provosoi refluksia. Mitä vähemmän aikaa maito viipyy vatsalaukussa, sen vähemmän sillä on mahdollisuuksia nousta takaisin ruokatorveen.

Rintamaito ärsyttää ruokatorvea vähemmän kuin korvikkeet. Imetetyillä vauvoilla on myös harvemmin ummetusta kuin korviketta syövillä vauvoille ja ummetuksen tiedetään pahentavan refluksioireilua.

Imetyksessä tärkeää on myös äidin ja vauvan läheisyys. Kivulias ja hätääntynyt vauva saa äidin rintaa imiessään lohdutusta ja turvaa huonon olonsa keskelle ja myös äiti voi kokea helpottavansa hetkellisesti vauvansa oloa tarjoamalla tälle rakkautta ja ravintoa, jota vain äidiltä voi saada. Imetyshormonit auttavat myös äitiä jaksamaan raskashoitoisen vauvansa hoivaamista.

Rinnalle

Imetyksen perusteet ovat samat, oli vauvalla refluksia tai ei, mutta kun vauvalla on refluksioireilua, on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota siihen, kuinka imetys saadaan sujumaan. Hyvä imuote ja toimiva imetysasento ovat avainasemassa imetyksen onnistumisessa.

Imetysasento

Imetysasento on tärkeä hyvän imuotteen mahdollistamiseksi. Refluksivauvan imetysasennon miettiminen saattaa myös estää maidon takaisinvirtausta. Vauvan mahdollisimman pysty asento rinnalla on usein paras. Pystyasento helpottaa maitoa pysymään vatsalaukussa ja vähentää takaisinvirtausta.

Mikäli vauva reagoi voimakkaasti maitosuihkuun tai jos vauvalla on tapana kakoa ja vetää maitoa henkeen, kannattaa kokeilla pystyasennon lisäksi asettautumista makaamaan selälleen (tyynyillä kevyesti tukien päätä ja yläselkää) ja asettaa vauva rintakehänsä ja vatsansa päälle vatsalleen. Vauva siis imee kasvot alaspäin kohti rintaa.

Perinteisessä imetysasennossa refluksioireilevan vauvan voi olla helpompi syödä ollessaan vasemmalla kyljelllään. Tarvittaessa vauva voi syödä molemmat rinnat samalla kyljellä niin äidin istuessa kuin maatessakin.

Joskus tasainen liike voi rauhoittaa levotonta ja kivuliasta vauvaa auttaen häntä asettumaan imetykseen. Kantoliinasta voi olla tässä iso apu, mutta muista tarkistaa, että vauvan asento on sellainen, ettei hänen tarvitse kääntää päätään tai kurottautua ylettyäkseen nänniin.

Syöttövälit

Lapsentahtinen imetys on ensisijainen suositus rintaruokituille vauvoille. Refluksioireilevien vauvojen kanssa syöttöjen tahdistus on kuitenkin joskus tarpeen. Perinteinen ohje on ollut rajoittaa imetys 3-4 tunnun välein tapahtuvaksi, mutta uusimpien tutkimusten mukaan täysimetetyillä vauvoilla oli vähiten refluksitapahtumia 1,5 tunnin välein tapahtuvilla lyhyehköillä ja tehokkailla imetyksillä.

Sakeuttaja ja imetysdietti

Joskus refluksioireilun hoidoksi ohjataan maidon sakeuttaminen. Vauvoille sopivaa sakeuttajaa saa apteekista ja sitä voi käyttää imetyksen kanssa. Tutkimusten mukaan sakeuttaja voi vähentää oksentelua ja pulauttelua, mutta harvemmin sillä on muutoin vaikutusta refluksinousuihin. Sakeuttaja aiheuttaa helposti myös ummetusta, joka puolestaan provosoi refluksia.

Mikäli refluksioireilun taustalla on allergioita tai yliherkkyyksiä, voi äidin imetysdieetti joskus tuoda avun.

Apua ja tukea refluksioireilevan vauvan imetykseen

Refluksioireilevan vauvan imetyksessä on usein omat hankaluutensa. Imetyksestä on kuitenkin huomattavia hyötyjä niin refluksivauvalle kuin hänen äidilleenkin, joten imetysvaikeuksiin kannattaa hakea ajoissa apua ja tukea. Imetysasennoilla, imetysdieetillä, syöttöjen tahdistamisella sekä erilaisilla keinoilla rauhoittaa vauvaa ja helpottaa hänen oloaan saadaan imetys usein sujumaan vaikeuksista huolimatta.

Palveluihini kuuluvat mm. imetyskouluttajatasoinen imetysohjaus ja refluksineuvonta, joissa saat kokonaisvaltaista ohjausta ja tukea refluksioireilevan vauvan hoitoon sekä lääkkeettömiin keinoihin helpottaa vauvan oloa. Varaa aika vastaanotolle tästä.

Annukka Moilanen,
toimintaterapeutti, imetyskouluttaja ja –ohjaaja

Lähteet:

  • Breastfeeding the Baby with Reflux. La Leche League International, 1999. USA
  • Reflux, GERD and breastfeeding. Catherine Watson Genna, 2018 (seminaariluennot ja –materiaalit)
  • Infant and Child Feeding and Swallowing – Occupational Therapy Assessment and Intervention. Sherna Marcus and Suzanne Breton, 2013. American Occupational Therapy Association.
  • The SOS Approach to Feeding, Kay Toomey, 2008, USA (koulutusmuistiinpanot)


  • 0
vauvan aistisäätely

Vauvan aistisäätely

Category : Uncategorized

Kun terve vauva on kovin suuritarpeinen, levoton ja itkuinen, nukkuu ja syö huonosti tai saa hepulit jokaisesta vaipan vaihdosta, herää vanhemmilla usein huoli vauvasta ja heidän jaksamisensa on koetuksella.

Jos vauva reagoi moniin tavallisiin aistikokemuksiin poikkeuksellisen voimakkaasti, kyseessä saattaa olla aistitiedon käsittelyn eli sensorisen integraation häiriö.

Keskosina syntyneillä tämä on hieman yleisempää kuin täysiaikaisilla vauvoilla. Usein jo tieto vauvan aistisäätelyn erityispiirteistä ja keinot niiden huomioimiseen arjessa helpottavat elämää aistisäätelyhäiriöisen vauvan kanssa.

Aistiyliherkkä vauva

Aistiyliherkkyyttä voi olla jo aivan pienellä vauvalla. Aistimuksiin ylireagoiva vauva saattaa viihtyä vain tietyn ihmisen sylissä tai ei sylissä lainkaan. Hänen vireystilansa ja mielialansa voivat vaihdella hyvinkin nopeasti.

Vauva saattaa reagoida voimakkaasti ääniin, yllättävään liikkeeseen ja kevyeen kosketukseen. Hänen saattaa olla vaikea asettua syömään rintaa ja myöhemmin siirtyä kiinteisiin ruokiin.

Päivittäisissä hoitotilanteissa aistiyliherkkä vauva voi hermostua kovastikin. Myös nukkumaan rauhoittuminen ja unessa pysyminen voi olla hänelle vaikeaa. Vauva saattaa herätä pienimpäänkiin ääneen tai omaan säpsähtelyynsä. Vauva voi myös olla kovin itkuinen.

Aistimuksiin alireagoiva vauva

Aistimuksiin alireagoivat vauvat ovat usein niin sanottuja helppoja vauvoja, jotka tyytyväisenä seurailevat ympäristöään eivätkä pienistä valita.

He ovat usein hyvin syöviä ja nukkuvia, mutta heidän motorinen kehityksensä voi olla hieman keskimääräistä hitaampaa. Heillä on usein myös korkea kipukynnys.

Aistimushakuinen vauva

Aistimushakuisuutta on usein aivan pienistä vauvoista vielä hankala huomata. He voivat olla kovin levottomia ja paljon liikkeessä.

Motoristen taitojen kasvaessa näkyviin voi tulla selvemmin jonkin tietyn aistimuksen hakemista.  Aistihakuisuuden taustalla voi olla aistimuksiin yli- tai alireagointia. Tämän selvittäminen on tärkeää, jotta vauvan tarpeisiin osataan vastata oikealla tavalla.

Aistisäätely ja imetys

Aistisäätelyn vaikeudet tuovat usein pulmia myös imetykseen. Jos imetyksessä on hankaluuksia, on tärkeää sulkea ensin pois muut syyt (mm. imetysasento, imuote, vauvan refluksi/allergiat/suun jänteiden kireydet, jne.), mutta huomioida myös aistimusten käsittelyyn liittyvät asiat.

Imetystilanne ja syöminen tarjoavat vauvalle aistimusten tulvan, jota vauvan voi olla vaikea käsitellä.

Imetystilanteessa tulisi huomioida vauvan aistisäätelyn erityispiirteet ja muokata ympäristöä ja tilannetta niiden mukaisesti. Yleisesti ärsykkeiden vähentäminen ja vauvan rauhoittaminen ennen syömistä ovat toimivia ohjeita.

Vauvan aisti- ja tunnesäätelyn tukeminen

Vauvan aisti- ja tunnesäätelyn kykyä voidaan tukea ja vahvistaa vastaamalla vauvan aloitteisiin mahdolliset aistisäätelyn pulmat huomioiden sekä muokkaamalla ympäristöä juuri kunkin vauvan tarpeita vastaavaksi.

Pieni vauva ei vielä osaa sanoin kertoa olostaan, mutta levottomuus, ärtyisyys, kitinä ja itkuisuus sekä kehon jännittyneisyys viestivät epämukavasta olosta.

Yleisiä rauhoittelukeinoja vauvalle ovat ihokontakti, kapalointi, hidas ja rytminen liike, ympäristön ärsykkeiden vähentäminen, tutin tai nyrkin imeminen sekä vauvan rauhoittava hieronta.

Jos arki vauvan kanssa tuntuu hankalalta, apua ja tukea vauvan aistisäätelyn pulmien ymmärtämiseen ja huomioimiseen sekä päivittäisen elämän helpottamiseen saa sensorisen integraation terapiaan erikoistuneelta toimintaterapeutilta.

 

Annukka Moilanen,
toimintaterapeutti, si-terapeutti, imetysohjaaja

 

Artikkeli on julkaistu Imetysuutisia-lehdessä 2/2018. Koko lehden ja vanhemman kertomuksen arjesta aistisäätelyhäiriöisen vauvan kanssa voit lukea oheisesta linkistä:

https://issuu.com/imetyksentuki/docs/imetysuutisia2_2018_issuu