Category Archives: Imetys

  • 0
toimintaterapeutti-imetyksen-tukijana-annukka-moilanen

Toimintaterapeutti imetyksen tukijana

Imetys on äidin ja vauvan yhteistoimintaa (co-occupation). Vauva-arjessa imetykseen ja vauvojen kehitykseen perehtyneellä toimintaterapeutilla voi olla avainrooli vauvan ja äidin yhteistoimintojen tukijana ja mahdollistajana. (Gibbs, Boshoff & Stanley, 2016, Vergara & Bigsby 2004.)

Onnistunut imetys on monimutkainen ja dynaaminen prosessi, johon vaikuttaa mm. vauvan suun motoriikka, fyysinen terveys, suun alueen herkkyys, asento, vuorovaikutus äidin kanssa sekä ympäristö (Caretto, Topolski & al, 2000, Vergara & Bigsby).

Toimintaterapeutin lähestymistapa on perhelähtöinen ja kokonaisvaltainen. Fokuksessa on yleensä vauvan suun motoriikka ja syömistaidot, vauvan itsesäätely, vanhempi-vauva suhteen kehitys sekä vanhempien ohjaaminen huomaamaan ja tulkitsemaan vauvan viestejä. (Caretto, Topolski & al, 2000 ja Rubio-Gurillo, 2019 sekä Royal college of Occupational Therapy 2015.)

Toimintaterapeutin osaamista kannattaa käyttää imetysvaikeuksissa erityisesti suun motoriikkaan, ympäristöön sekä vauvan aisti- ja itsesäätelyyn liittyen (Caretto, Topolsi & al, 2000).

Muualla maailmassa toimintaterapeutit imetyksen ja vauvan syömisen tukijoina ovat jo tuttuja ammattilaisia. Useissa ulkomaisissa tutkimuksissa todetaan, että toimintaterapeutin on suositeltavaa osallistua jo vastasyntyneiden teho-osastolla sekä myöhemmin kotiutumisen jälkeen vauvan syömisvalmiuksia ja -taitoja arvioivaan tiimiin ja olla mukana tukemassa vanhempia vauvan viestien tulkinnassa ja ohjaamassa heitä toimivaan yhteistoimintaan (mm. imetys) vauvan kanssa. Näissä tutkimuksissa suositellaan myös toimintaterapeutin käyttöä vauvan ympäristön muokkaamiseen niin osastolla kuin kotonakin optimaalisen syömistilanteen mahdollistamiseksi. (Ross & Browne 2013, Brown and Pridham 2007, Caretto at al 2000, Swift and Scholten 2010, Ward et al 2000, Flacking and Dykes 2013, Pickler et al 2013.)

Sensorisen integraation teorian ja terapian täydennyskoulutuksen saanut toimintaterapeutti on vauvan kehityksen asiantuntija ja perehtynyt erityisesti aistitiedon käsittelyn ja säätelyn merkitykseen. Motorisen kehityksen lisäksi vauvan aistisäätelykyvyllä on suuri merkitys vauvan ja vanhemman väliseen vuorovaikutukseen.

Aistikokemukset ja niihin reagointi on hyvin yksilöllistä, niin vauvalla kuin vanhemmallakin. Vuorovaikutuksessa vauvan reagointi aistimuksiin vaikuttaa hoivaajan tunnereaktioihin ja päinvastoin. Aistimuksiin reagoinnin laatu ja intensiteetti voi helpottaa tai vaikeuttaa kommunikointia. Aistiprosessoinnin häiriöt vaikuttavat myös itsesäätelyn kehittymiseen. Tällä on mm. imetyksessä suuri merkitys.

Aistisäätelyhäiriöisen vauvan imetys

Imetystilanne ja syöminen tarjoaa vauvalle aistimusten tulvan. Toimintaterapeutti arvioi ja tukee vauvan aistitiedon prosessointia ja aistisäätelyä. Hän ohjaa sekä tukee kaikkia vauvan hoitoon osallistuvia henkilöitä huomioimaan nämä asiat.

Arvioituaan vauvan aistisäätelykykyä ja muuta itsesäätelyä toimintaterapeutti muokkaa ympäristöä vauvan aistisäätelytarpeisiin sopivaksi. Tässä huomioidaan sekä fyysinen että sosiaalinen ympäristö.

Toimintaterapeutti ohjaa äitiä ja muita vauvan hoivaajia huomioimaan vauvan aistisäätelyn erityispiirteet sekä lukemaan vauvan kuormittumisen ja stressin merkkejä. Hän tarjoaa vauvalle yksilöllisesti juuri hänen tarpeitaan vastaavia aistimuksia optimaalisen vireystilan ja jäsentyneen imemisen mahdollistamiseksi. (Rubio-Grillo, 2019.)

Imemisen haasteet ja toimintaterapeutin tuki

Toimintaterapeutti voi vähentää vauvan ympäristöön, asentoon, motoriikkaan ja aistitiedon käsittelyyn liittyviä rajoitteita, jotka vaikuttavat imemiseen ja sen opetteluun.

Tutkimusten mukaan sensomotorinen interventio sekä vauvan suun alueelle että muualle kehoon edistää vauvojen syömistaitojen kehittymistä (Sandra Fucile et al 2011).

Vauvan imemisen haasteissa tukea voi saada toimintaterapeutilta mm. seuraavissa asioissa:

• Kielen liikkuvuus ja toiminnallisuus
• Imemisen rytmin tukeminen
• Tehoton imu
• Suun alueen aktivointi
• Korkea ja kapea suulaki
• Suun jänteiden kireydet
• Yliherkkä yökkäysrefleksi
• Itkuinen ja levoton vauva
• Refluksioireileva vauva

(Suzanne Evans Morris & Marsha Dunn Klein, 2000, Hwang, Lin & al, 2010, Ward et al 2000.)

Annukka Moilanen,

toimintaterapeutti, si-terapeutti, imetyskouluttaja

 

LÄHTEET:

A randomized controlled trial of routines-based early intervention for children with or at risk for developmental delay. Hwang AW, Chao MY, Liu SW. Research in Developmental Disabilities, 2013, 34(10), 3112-3123.

”Being in a womb” or ”playing musical chairs”: the impact of place and space on infant feeding in NICUs. Flacking R, Dykes F. BMC Pregnancy and Childbirth, 2013, 13, 179.

Current Parent Education on Infant Feeding in the Neonatal Intensive Care Unit: The Role of the Occupational Therapist. Vanessa Caretto, Krista Francois Topolski, Catherine McKinney Linkous, Dianne Koontz Lowman, Suzanne McKeever Murphy. The American Journal of Occupational Therapy. Jan/Feb 2000, vol 54, number 1, 59-64.

Effectiveness of Cheek and Jaw Support to Improve Feeding Performance of Preterm Infants. Yea-Shwu Hwang, Chyi-Her Lin, Wendy J. Coster, Rosemarie Bigsby, Elsie Vergara. The American Journal of Occupational Therapy. Nov/Dec 2010, vol 64, number 6, 886-894.

Effects of the neonatal intensive care unit environment on preterm infant oral feeding. Pickler RH, McGrath JM, Reyna BA, Tubbs-Cooley HL, Best AM, Lewis M … Wetzel PA, Research and Reports in neonatalogy, 2013 (3), 15-20.

Feeding Outcomes in Preterm Infants After Discharge from the neonatal Intensive Care Unit (NICU): A Systematic Review. Newborn & Infant Nursing Reviws, 2013, 13(2), 87-93.

Not feeding, , not coming home: parental experiences of infant feeding difficulties and family relationships in a neonatal unit. Swift MC, Scholten I. Journal of Clinical Nursing, 2012, 19(1/2), 249-258.

Occupational therapy in neonatal services and early intervention – practice guideline. Royal college of Occupational Therapy. RCOT Publications, 2015.

Oral and non-oral sensorimotor interventions enhance oral feeding performance in preterm infants. Sadra Fucile, Erika G. Gisel, David M. McFarland, Chantal Lau. Developmental Medicine and Child Neurology, 2011, 53: 829-835.

Oral motor feeding in the neonatal intensive care unit: exploring perceptions of parents and ossupational therapists. Ward MJ, Cronin KB, Renfro PD, Lowman DK, Cooper PD. Occupational therapy in Health Care, 2000, 12(2/3), 19-37.

Performance of an occupational therapist in a neonatal intensive care unit. María Helena Rubio-Grillo. Colombia Medica, 2019; 50(1), 30-39.

Pre-Feeding Skills: a Comprehensive Resource for Mealtime Development, 2nd edition. Suzanne Evans Morris & Marsha Dunn Klein. ProEd,2000.

The acquisition of parenting occupations in neonatal intensive care: a preliminary perspective. Deanna P. Gibbs, Kobie Boshoff & Mandy J. Stanley. Canadian Journal of Occupational Therapy, 2016, vol 83(2), 91-102.

The effect of maternal depressive symptoms and early maternal feeding behavior on later infant feeding behavior. Brown LF, Pridham K. Newborn & Infant Nursing reviews, 2007, 781), 56-63.


  • 0

Whisbear E-zzy – uninen laiskiainen

Yhteistyössä Unikarhu Oy / Whisbear

Whisbear E-zzy -uninen laiskiainen

E-zzy on uusin työtoverini. Hän on suloinen pehmolelulaiskiainen, jonka sisällä on kohinaa tuottava äänilaite ja unimonitori. Laitteita hallitaan helpolla sovelluksella omasta puhelimesta käsin. Aiemmin käytin vastaanotollani tarvittaessa erilaisia kohinasovelluksia puhelimestani, mutta E-zzy on osoittautunut huomattavasti paremmaksi vaihtoehdoksi helpon käytettävyytensä ja hurmaavan ulkomuotonsa vuoksi.

E-zzy houkuttaa hymyilemään ja tutkimaan

E-zzyn pyöreä, ystävällinen hymynaama houkuttaa vauvoja ja saa heidät hymyilemään. Pitkiin raajoihin on pienten käsien helppo tarttua ja rapina aktivoi tutkimista sekä kuuloaistia. Vauvan näköaistia stimuloiva väritys sekä kuviointi huomioivat vauvan aistien kehityksen. E-zzyn käpälien sisällä on turvamagneetit, joiden avulla sen saa kiinnitettyä esim. pinnasängyn reunaan helposti ja turvallisesti. Sen valmistuksessa on käytetty laadukkaita, ympäristöystävällisiä ja turvallisia materiaaleja (Ökotex-sertifikaatti). Tarvittaessa E-zzyn voi pestä pesukoneessa (muista poistaa sisältä ensin sensorilaite!)

Rauhoittavaa kohinaa ja älyteknologiaa

E-zzyssä on kolme erityyppistä rauhoittavaa suhina-ääntä: pink noise, white noise ja meren kohina. Pinkki kohina voi toimia rauhoittavasti itkuiselle vauvalle sekä vauvalle, joka on jostain syystä levoton tai stressaantunut. Suhina-äänet voivat auttaa myös aikuisia nukkumaan paremmin.

E-zzyn CRYsensor – itkusensori reagoi automaattisesti vauvan itkuun ja sensorin herkkyys on säädettävissä mm. ympäristön äänien mukaan. Sensorin toiminnan keston ja käynnistymisajan voi ohjelmoida itse sopivaksi. 

Unen analysointitoiminnolla voi seurata vauva unen laatua eri parametrein. Sovellus antaa mahdollisuuden myös kirjata ylös vauvan kehitysaskelia, tallentaa ja jakaa kuvia sekä merkitä kalenteriin etukäteen tapaamisia ja tapahtumia. Sovelluksesta saa myös tietoa ja vinkkejä lapsen ikään soveltuen.

Laite käyttää hyväkseen älyteknologiaa. Sen avulla voi tarkastaa missä E-zzy oli viimeksi yhteydessä puhelimeen sekä saada puhelimeen viestin, jos yhteys laitteeseen katkeaa. Laite lähettää halutessa viestin myös silloin, kun vauva itkee.

Huomioi nämä ohjeet

E-zzyä käytettäessä tulee aina ottaa huomioon seuraavat ohjeet: 

  • Äänilaitteen tulee aina käytettäessä olla E-zzyn sisällä.
  • Äänilaitteen tulee olla vähintään muutaman kymmenen senttimetrin etäisyydellä vauvan korvasta.
  • Kohinaa ei saa käyttää jatkuvasti vaan korkeintaan kahdeksan tuntia vuorokaudessa.
  • Laitteessa kannattaa käyttää korkealaatuisia ladattavia paristoja mahdollisimman pitkän käyttöajan varmistamiseksi. CrySensor äänilaite on aktiivinen myös valmiustilassa ja kuluttaa siis myös silloin paristoja.

E-zzy apuna levottomien, itkuisten ja kivuliaiden vauvojen kanssa

E-zzy on aina mukanani niin vastaanotolla kuin kotikäynneilläkin. Vauvojen ollessa rauhallisia ja tyytyväisiä hän on sivusta seuraajana ja ilahduttaa vauvoja ja heidän vanhempiaan lähinnä lempeällä hymyllään ja rapisevilla käpälillään. Tositoimiin E-zzy pääsee itkuisten, levottomien ja kivuliaiden vauvojen kanssa. 

Vastaanotollani käy paljon refluksioireilevia ja allergisia vauvoja, jotka ovat usein kovin itkuisia kipujensa ja huonon olonsa vuoksi. Myös koliikkityyppisesti oireilevia vauvoja tapaan paljon. Näiden vauvojen imetysohjaus- ja tutkimus- sekä hoitotilanteissa E-zzystä on usein apua. Rauhoittava kohina auttaa vauvoja asettumaan äitinsä rinnalle syömään tai minun käsiini saamaan hierontaa. Vauvojen suun rakenteiden ja esim. kieli- ja huulijänteiden tutkiminenkin onnistuu E-zzyn suhistessa paremmin.

Kohina osana itkuisten vauvojen rauhoittelumenetelmää

Myös käyttämässäni Happiest Baby –menetelmässä kohina on yhtenä tärkeänä osana vauvojen rauhoittelua. Happiest Baby on amerikkalaisen lastenlääkärin kehittämä itkuisten vauvojen rauhoittelumenetelmä, joka enenevissä määrin on tulossa käyttöön myös Suomessa. Menetelmässä ajatuksena on, että vauvalle luodaan syntymän jälkeen samankaltaiset olosuhteet, kuin kohdussa ollessaan, jolloin hän rauhoittuu. Tässä kohinalla on merkittävä rooli.

Kohinaa käytetään myös sairaaloissa

Kohinaa (white noise, pink noise) on maailmalla tutkittu vastasyntyneiden teho-osastoilla ja todettu kohinan rauhoittavan ja rentouttavan vauvoja sekä vaimentavan kipureaktioita. Tutkimuksissa nähtiin näiden pienten vastasyntyneiden sykkeen tasoittuvan, verenpaineen laskevan ja kipukokemuksen vähentyvän kohinan soidessa. Kohinaa käytettiinkin sairaaloissa apuna peittämään teho-osaston muutoin levotonta äänimaailmaa, kivun lievittäjänä esim. verikokeita otettaessa ja turvaamaan vauvojen lepoa sekä unta.

Varsovan suurimmassa lastensairaalassa (Institute of Mother and Child) on viime aikoina testattu ja tutkittu juuri Whisbearin kohinalaitteita ja he ovat myöntäneet näille suosituksensa ja oikeuden käyttää logoaan. Whisbear onkin saanut asiakkailtaan palautetta kohinan hyödyistä ei vain nukkumisen apuna vaan myös vauvojen ja lasten sairaalahoitojen aikana. Yhden perheen tarinan kohinanallen avusta lapsen sydänleikkauksen jälkeen ja sairaalahoidon aikana voit lukea tästä linkistä: https://unikarhu.fi/enemman-kuin-pelkka-nallekarhu/

E-zzy vauvan unen tukena

Kotioloissa E-zzyä käytetään eniten vauvan unen tukijana. Vauvan uni poikkeaa aikuisen unesta paitsi rytmiltään myös laadultaan. Vauvan univaiheille onkin annettu omat nimensä: aktiivinen uni, hiljainen uni ja välimuotoinen uni. Vauvan yksi unijakso on vain noin 50 minuuttia pitkä (aikuisen vastaava 1,5-2h) ja unijakson lopussa vauva havahtuu hetkeksi. Havahtuminen ei aina johda heräämiseen, sillä osa vauvoista osaa tyynnyttää itsensä jo varhain ja siirtyä seuraavaan unijaksoon itse. Ympäristöllä on tässä suuri merkitys. 

E-zzy voi toimia vauvan apuna unijaksosta seuraavaan siirtymisessä rauhoittaen vauvan jaksojen välillä. Se peittää ympäristön hälyääniä ja rauhoittaa vauvaa. Tutkimuksissa on myös havaittu vauvojen nukahtavan nopeammin kohinaan ja sen pidentävän vauvojen heräämisten väliä.

Kohina auttaa myös muita nukkumaan

Lasten neurologisiin ja neuropsykiatrisiin häiriöihin (mm. kehitysvammat, autisminkirjo, ADHD) liittyy usein unipulmia ja näihin on yleisesti suositeltu kokeiltavaksi ensi alkuun mm. kohinaa. Myös aistisäätelyhäiriöisten lasten kanssa kohina voi rauhoittaa unta. Kohinaa on tutkittu myös aikuisilla ja todettu valtaosan koehenkilöistä kokevan yöunen laatunsa paranevan kohinaa kuuntelemalla. Näin ollen E-zzy voi auttaa myös vanhempien unta. 

Lähteet ja lisälukemista: 

Keski-Rahkonen Anna & Nalbantoglu Minna. ”Unihiekkaa etsimässä – ratkaisuja vauvan ja taaperon unipulmiin”. 2015, Duodecim, Helsinki.

Kucukoglu S., Aytekin A., Calebioglu A., Ceelebi A., Caner I. and Maden R. “Effect of White Noise in Relieving Vaccination Pain in Premature Infants”. Pain Management Nursing, 2016 Dec; 17(6): 392-400.

McDonald Aoife & Joseph Desaline. “Paediatric neurodisability and sleep disorders: clinical pathways and management strategies”. BMJ Paediatrics Open 2019, 3.

Spencer JAD, Moran DJ, Lee A and Talbert D. “White Noise and Sleep Induction”. Archives of Disease in Childhood, Jan 1990, 65(1): 135–137.

Wachman EM., Lahav A. “The Effects of Noise on Preterm Infants in the NICU”. Archives of Disease in Childhood – Fetal and Neonatal Edition, July 2011, 96(4): 305-309. 

Zhou J, Liu D, Li X, Ma J, Zhang J, Fang J: “Pink noise: effect on complexity synchronization of brain activity and sleep consolidation.” J Theor Biol. 2012 Aug 7;306:68-72.