Category Archives: Kirjaesittely

  • 0
samasta-padasta-kirja-kansi

Samasta padasta 1 & 2

Joka perheen keittokirja ”Samasta padasta –kaikki mitä tarvitset lapsiperheen nautinnolliseen ruokailuun” sisältää suositun kirjasarjan molemmat osat yksissä kansissa. Tämä lapsiperheiden keittokirjojen jättiläinen (450 sivua!) tarjoaa monipuolisia, helppoja ja herkullisia ruokaohjeita vauvavuosista alkaen läpi ruuhkavuosien.

Kirjan on kirjoittanut ruokatoimittaja ja kotitalousopettaja Outi Väisänen. Herkullisesta ja houkuttelevasta ulkonäöstä vastaavat valokuvaajat Riikka Kantinkoski ja Elvi Rista, kuvittaja Anna Salmi sekä graafikko Anna Salonen. Tätä kirjaa on ilo selailla ja lukea.

Ensimmäinen osa ”Samasta padasta: huippuhyvää kotiruokaa vauvalle ja itsellesi” tarjoaa ohjeita, joiden mukaan ruokaa syntyy samassa padassa sekä vauvalle että vanhemmille (ja tietysti myös perheen vanhemmille lapsille).

Resepteissä on ohjeet kuinka erotella vauvalle oma annoksena ennen suolan ja muiden voimakkaiden mausteiden sekä sopimattomien ruoka-aineiden lisäämistä. Vaihtoehtoja löytyy soseista sormiruokiin ja aamu-, väli- ja iltapaloista lämpimiin ruokiin sekä herkkuihin.

Kirjasarjan toinen osa ”Samasta padasta 2: puolessa tunnissa”  on kiireisen arjen pelastaja. Se tarjoaa pääsääntöisesti puolessa tunnissa tai alle valmistuvia ohjeita, joiden tuottama tiskin määrä on minimoitu.

Kantavana ajatuksena on ottaa myös lapset mukaan ruoanlaittoon ja kautta kirjan kulkee vinkkejä ja ohjeita kuinka kutsua lapset mukaan kokkaamaan ja maistelamaan uusia makuja. Myös tämän kirjan ohjeet sopivat  vauvoillekin.

Työssäni kohtaan päivittäin useita perheitä, joilla on haasteita vauvan tai pikkulapsen syömisen kanssa. Tyypillisiä pulmia ovat vauvan kieltäytyminen soseista tai vaikeudet siirtyä kiinteämpään ruokaa, taaperon ja isomman lapsen valikoivuus uusien ruokien suhteen ja erilaisten ruokien valmistaminen ja ruokaideoiden keksiminen.

Samasta padasta 1 & 2 tarjoaa paljon vinkkejä näiden syömispulmien ennaltaehkäisyyn sekä lievempien haasteiden selättämiseen.

Näin syömispulmaisten vauvojen ja lasten parissa työskentelevänä toimintaterapeuttina mieltäni lämmittävät erityisesti seuraavat kohdat kirjassa:

 

  • ”Jos vauva maistaa puolta tai vaikka neljännestä kirjan ruoista, hän tutustuu ensimmäisen vuoden aikana monipuolisesti ruoka-aineisiin ja mausteisiin. Näin makuaisti on avoimempi myöhemmin ja nirsoilu vähempää.” 
  • ”Monessa reseptissä on vinkkejä, kuinka voit ottaa jo pienenkin lapsen mukaan kokkailuun. Näin vaikutat positiivisella tavalla hänen ruokasuhteeseensa läpi elämän”

  • ”Joskus uuteen raaka-aineeseen tai mausteeseen tottuminen saattaa kuitenkin vaatia useita maistelukertoja, jopa 10-15. ”

  • ”Lapset ovat luonnostaan nirsoimmillaan 2—4 –vuotiaana, joten teet lapsellesi ja itsellesi palveluksen, jos hän tottuu monipuolisiin makuihin jo vauvana”

  • ”Vauva oppii kaiken syömisestä esimerkin kautta. Jos vauva syö kovin pitkään omia ruokiaan eri aikaan kuin muu perhe, ruokakokemukset jäävät hyvin yksioikoisiksi.”

  • ”Hyvään alkuun pääsee helposti: syö vauvan kanssa yhdessä aina kun mahdollista. Näin vauva tuntee kuuluvansa joukkoon. Hän myös hyväksyy uudet ruoat helpommin, jos hän näkee vanhemman syövän samaa. Anna vauvalle myönteistä palautetta pienistäkin edistysaskelista ruokapöydässä ja sanoita syömistä”

  • ”Tiesin kuitenkin, että suun motoriikan ja jopa puheen kehityksen kannalta on tärkeää, että vauva alkaa syödä karkeaa ruokaa ja paloja”

  • ”Kun lapsi näkee kasviksia ja muita ruoka-aineita kokkaamisen lomassa ja pääsee itsekin osallistumaan, ruoka muuttuu vähemmän epäilyttäväksi, hiljalleen jopa houkuttelevaksi ja herkulliseksi”

Kirjassa on lisäksi kokonaisen aukeaman verran vinkkejä, mitä tehdä, kun ruoka ei lapselle maistu. Nämä vinkit ovat kultaa!

Kirjan sisältämistä 150 ruokaohjeesta monet sopivat myös allergisille tai ne on melko helppo muokata omaan ruokavalioon sopivaksi. Tätä arvostan itsekin kahden allergisen lapsen äitinä.

Ohjeiden raaka-aineet myös löytyvät helposti lähikaupasta ja erilaiset symbolit ohjeiden ohessa helpottavat niiden noudattamista ja antavat vinkkejä mm. lapsille tehtäväksi sopivista työvaiheista tai maistelupaloista.

Tätä kattavaa ja kaunista keittokirjaa voin lämmöllä suositella kaikkiin lapsiperheisiin!


  • 0
Simppeliä sormiruokailua

Simppeliä sormiruokailua – uutuuskirja sormiruokailusta

Category : Kirjaesittely

Simppeliä sormiruokailua – Marjut Ollila

Hiljattain on ilmestynyt uusi kotimainen sormiruokailusta kertova kirja Simppeliä sormiruokailua. Kirjan kirjoittaja on suositun Simppeli sormiruokakeittiö –blogin ja yhteisön perustaja Marjut Ollila.

Sormiruokailussa on pitkälti kyse lapsentahtisesta siirtymisestä kiinteisiin ruokiin. Lapsi saa itse määritellä mitä, kuinka paljon ja missä tahdissa hän syö tarjolla olevia ruokia. Vanhempien tehtävänä on tarjota lapselle sopivia ruokia ja vastata turvallisuudesta. Sormiruokailussa lapsi saa tutustua ruokiin rauhassa kaikilla aisteillaan ja oppii samalla myös motorisia taitoja. Ennen sormiruokailun aloittamista on varmistuttava, että lapsella on siihen riittävät valmiudet.

Kirjassa avataan sormiruokailun perusteita ja kerrotaan mm. milloin vauva on valmis aloittamaan kiinteät ruuat, mitä kaikkea vauva voi syödä ja mitä hänelle kokkaillessa tulee ottaa huomioon. Samalla käydään myös läpi sormiruokailun yleisimmät kompastuskivet.

Kirjan tekstit on tarkistanut joukko asiantuntijoita (mm. ravitsemusterapeutti, ensihoidon ammattilainen, lasten syömiseen erikoistunut fysioterapeutti, lasten allergologi), joten luotettavaa tietoa on tarjolla laajalti aiheeseen liittyen. Kirjasta löytyy myös viisikymmentä sormiruokareseptiä, jotka noudattavat virallisia ravitsemussuosituksia.

Näin lasten syömisvaikeuksiin erikoistuneen terapeutin näkökulmasta kirjan tärkeintä antia on sormiruokailun ideologian lasta kunnioittava ja lapsen tahtiin etenevä kiinteiden tarjoaminen ja ruokailu. Kirjassa tuodaan esille kauniisti, mutta selvästi lapsen kiinteisiin siirtymisen ja koko syömisen kulmakivet, jotka kantavat lapsen elämässä pitkälle eteenpäin luoden syömiseen positiivisen ja mutkattoman suhteen. Näitä periaatteita noudattamalla ehkäistään myös syömisvaikeuksien syntyä. Lapsentahtinen sormiruokailu on usein hyvä vaihtoehto myös lapsille, joilla on aistiyliherkkyyksiä tai muuten pulmia syömisessä.

Sormiruokailun ja muutoinkin lasten syömisen johtoajatuksia ovat:

”Kun vauva saa syödä ja oppia omassa tahdissaan ja tutustua ruokiin eri aisteillaan, on touhu yhtä kivaa kuin leikkiminen.”

”Vauva saa päättää mitä, miten paljon ja missä tahdissa syö. Aikuisen tehtävänä on päättää, mitä vauvalle sopivaa ruokaa laitetaan tarjolle ja milloin.”

”Vauva saa tutustua ruokiin kaikin aistein. Hän saa tutustua ruoan väreihin, muotoihin, koostumuksiin ja tuoksuihin. Hän oppii miltä eri ruoka-aineet näyttävät, maistuvat, miltä ne tuntuvat kädessä ja suussa.”

”Vauvan luontaista kylläisyyden säätelyä ei saa häiritä tuputtamalla tai esimerkiksi vaatimalla, että lautanen syödään tyhjäksi. Jokainen tietää itse parhaiten vauvasta asti milloin on kylläinen.”

Vaikka kirja keskittyy kiinteiden ruokien aloittamiseen, ei rintamaidon/äidinmaidonkorvikkeen merkitystä ole unohdettu. Kirjassa korostetaan maidon olevan alle yksivuotiaan lapsen tärkein ravinnonlähde ja imetykselle sekä vauvantahtiselle pulloruokinnalle on omistettu kokonainen oma lukunsa. Lempeästi myös muistutetaan siitä, ettei kiinteiden ruokien aloittamisella ja niiden lisäämisellä ole kiirettä eikä kiinteiden syöminen useinkaan saa vauvoja nukkumaan yöllä sen paremmin.

Tärkeää tietoa kirjassa on myös lapsen motoristen valmiuksien huomioiminen, joka usein helposti jää toissijaiseksi kiinteiden ruokien tarjoamisen aloittamista mietittäessä. Sopivan syöttötuolin valintaankin saa kirjasta opastusta.

Kirjan sormiruokareseptit ovat mukavan helppoja ja yksinkertaisia. Allergisten lasten äitinä ilahduin erityisesti ohjeiden muunneltavuudesta. Suurimmassa osassa ohjeita aineksina mainitaan vain ”hiutaleita”, ”öljyä”, ”sopivaa kasvimaitoa” tai ”jauhoja”, jolloin kukin voi käyttää lapselleen sopivia aineksia ruokarajoitukset huomioiden. Monissa ohjeista käytetään tosin kananmunaa, mutta kirjassa on myös neuvoja munan korvaamiseen.

Ohjeita voi mielestäni soveltaa myös isommille lapsille lisäämällä esimerkiksi hieman mausteita makua tuomaan. Erityisesti isompienkin allergikkojen perheissä monet ohjeista ovat toimivia ohjeiden melko vähäisten raaka-aineiden määrän ja muunneltavuuden vuoksi. Itse jo suunnittelen tekeväni mm. kookos- ja bataattivohveleita (ilman kananmunaa) lapsilleni.

Tätä kirjaa voin lämmöllä suositella kaikille vauvojen vanhemmille sekä muille vauvojen syömisestä kiinnostuneille!