Simppeliä sormiruokailua – uutuuskirja sormiruokailusta

  • 0
Simppeliä sormiruokailua

Simppeliä sormiruokailua – uutuuskirja sormiruokailusta

Category : Kirjaesittely

Simppeliä sormiruokailua – Marjut Ollila

Hiljattain on ilmestynyt uusi kotimainen sormiruokailusta kertova kirja Simppeliä sormiruokailua. Kirjan kirjoittaja on suositun Simppeli sormiruokakeittiö –blogin ja yhteisön perustaja Marjut Ollila.

Sormiruokailussa on pitkälti kyse lapsentahtisesta siirtymisestä kiinteisiin ruokiin. Lapsi saa itse määritellä mitä, kuinka paljon ja missä tahdissa hän syö tarjolla olevia ruokia. Vanhempien tehtävänä on tarjota lapselle sopivia ruokia ja vastata turvallisuudesta. Sormiruokailussa lapsi saa tutustua ruokiin rauhassa kaikilla aisteillaan ja oppii samalla myös motorisia taitoja. Ennen sormiruokailun aloittamista on varmistuttava, että lapsella on siihen riittävät valmiudet.

Kirjassa avataan sormiruokailun perusteita ja kerrotaan mm. milloin vauva on valmis aloittamaan kiinteät ruuat, mitä kaikkea vauva voi syödä ja mitä hänelle kokkaillessa tulee ottaa huomioon. Samalla käydään myös läpi sormiruokailun yleisimmät kompastuskivet.

Kirjan tekstit on tarkistanut joukko asiantuntijoita (mm. ravitsemusterapeutti, ensihoidon ammattilainen, lasten syömiseen erikoistunut fysioterapeutti, lasten allergologi), joten luotettavaa tietoa on tarjolla laajalti aiheeseen liittyen. Kirjasta löytyy myös viisikymmentä sormiruokareseptiä, jotka noudattavat virallisia ravitsemussuosituksia.

Näin lasten syömisvaikeuksiin erikoistuneen terapeutin näkökulmasta kirjan tärkeintä antia on sormiruokailun ideologian lasta kunnioittava ja lapsen tahtiin etenevä kiinteiden tarjoaminen ja ruokailu. Kirjassa tuodaan esille kauniisti, mutta selvästi lapsen kiinteisiin siirtymisen ja koko syömisen kulmakivet, jotka kantavat lapsen elämässä pitkälle eteenpäin luoden syömiseen positiivisen ja mutkattoman suhteen. Näitä periaatteita noudattamalla ehkäistään myös syömisvaikeuksien syntyä. Lapsentahtinen sormiruokailu on usein hyvä vaihtoehto myös lapsille, joilla on aistiyliherkkyyksiä tai muuten pulmia syömisessä.

Sormiruokailun ja muutoinkin lasten syömisen johtoajatuksia ovat:

”Kun vauva saa syödä ja oppia omassa tahdissaan ja tutustua ruokiin eri aisteillaan, on touhu yhtä kivaa kuin leikkiminen.”

”Vauva saa päättää mitä, miten paljon ja missä tahdissa syö. Aikuisen tehtävänä on päättää, mitä vauvalle sopivaa ruokaa laitetaan tarjolle ja milloin.”

”Vauva saa tutustua ruokiin kaikin aistein. Hän saa tutustua ruoan väreihin, muotoihin, koostumuksiin ja tuoksuihin. Hän oppii miltä eri ruoka-aineet näyttävät, maistuvat, miltä ne tuntuvat kädessä ja suussa.”

”Vauvan luontaista kylläisyyden säätelyä ei saa häiritä tuputtamalla tai esimerkiksi vaatimalla, että lautanen syödään tyhjäksi. Jokainen tietää itse parhaiten vauvasta asti milloin on kylläinen.”

Vaikka kirja keskittyy kiinteiden ruokien aloittamiseen, ei rintamaidon/äidinmaidonkorvikkeen merkitystä ole unohdettu. Kirjassa korostetaan maidon olevan alle yksivuotiaan lapsen tärkein ravinnonlähde ja imetykselle sekä vauvantahtiselle pulloruokinnalle on omistettu kokonainen oma lukunsa. Lempeästi myös muistutetaan siitä, ettei kiinteiden ruokien aloittamisella ja niiden lisäämisellä ole kiirettä eikä kiinteiden syöminen useinkaan saa vauvoja nukkumaan yöllä sen paremmin.

Tärkeää tietoa kirjassa on myös lapsen motoristen valmiuksien huomioiminen, joka usein helposti jää toissijaiseksi kiinteiden ruokien tarjoamisen aloittamista mietittäessä. Sopivan syöttötuolin valintaankin saa kirjasta opastusta.

Kirjan sormiruokareseptit ovat mukavan helppoja ja yksinkertaisia. Allergisten lasten äitinä ilahduin erityisesti ohjeiden muunneltavuudesta. Suurimmassa osassa ohjeita aineksina mainitaan vain ”hiutaleita”, ”öljyä”, ”sopivaa kasvimaitoa” tai ”jauhoja”, jolloin kukin voi käyttää lapselleen sopivia aineksia ruokarajoitukset huomioiden. Monissa ohjeista käytetään tosin kananmunaa, mutta kirjassa on myös neuvoja munan korvaamiseen.

Ohjeita voi mielestäni soveltaa myös isommille lapsille lisäämällä esimerkiksi hieman mausteita makua tuomaan. Erityisesti isompienkin allergikkojen perheissä monet ohjeista ovat toimivia ohjeiden melko vähäisten raaka-aineiden määrän ja muunneltavuuden vuoksi. Itse jo suunnittelen tekeväni mm. kookos- ja bataattivohveleita (ilman kananmunaa) lapsilleni.

Tätä kirjaa voin lämmöllä suositella kaikille vauvojen vanhemmille sekä muille vauvojen syömisestä kiinnostuneille!


Leave a Reply